Bisnesetiketti – tapakulttuuri meillä ja Japanissa

Blogi

Kommentti

Lapin Suomi-Japani-seura ry:n eilen 10.6.2015 järjestämä Japani-kesäseminaari lappilaisille yrittäjille ja muille Japanin ja japanilaisten kanssa toimiville koostui mielenkiintoisista puheenvuoroista. Aamupäivän puheenvuorot käsittelivät monin eri tavoin sitä, millaisia asioita yrityksen tulee huomioida tähdätessään Japanin markkinoille.  Japani voi olla monille yrityksille mielenkiintoinen vientimaa ja toimia samalla porttina laajoille Aasian markkinoille.

Lapin matkailun kannalta japanilaisten matkailijoiden määrä kasvaa jatkuvasti. Meidän on ensiarvoisen tärkeää tuntea paremmin japanilainen kulttuuri,  arvostukset ja tapakulttuuriemme kriittisimmät eroavaisuudet, jotta voimme rakentaa japanilaisia kiinnostavia matkailutuotteita.

Seminaarin ohella tutustuttiin hotellinjohtaja Timo Kärjen opastamana upeaan Rovaniemellä sijaitsevaan Arctic Light Hotelliin.


Finpron Lapin aluepäällikkö Jarno Valkeapää esitteli Finpron toimintaa ja yrityksille tarjolla olevia monipuolisia kansainvälistymispalveluita. Finpro tarjoaa monia kansainvälistymistä suunnittelevan yrityksen tarvitsemia neuvontapalveluita ja erityisiä toimialakohtaisia kehittämisohjelmia. Heillä on kohdemaissa tarkoin valitut, eri alojen asiantuntijat auttamassa yrittäjiä mahdollisuuksien rakentamisessa ja heidän kohtaamissaan haasteissa. Finpro neuvoo ja yhdistää ihmisiä. Finpron neuvontapalvelut ovat maksuttomia, kohdemaan konsulttien palvelut maksullisia. Finpro on ehdottomasti kansainvälistyvän yrityksen tärkeä kumppani.


Lappset Group Oy:n Johanna Ikäheimo kertoi isänsä Antero Ikäheimon kanssa mielenkiintoisia tarinoita Lappsetin historiasta, vientiponnistelujen onnistumisista, mutta myös raskaista ja vaikeistakin ajoista. Johanna nosti esille tärkeän meidän suomalaisten businesetikettiin ja yleensäkin suomalaisiin yhteistyösuhteisiin liittyvän epäkohdan. Meillä Suomessa on tyypillistä käyttää hyväkseen toisten ihmisten apua ja verkostoja. Meistä on itsestäänselvää käyttää hyväksi ilmaiseksi ihmisiä, joka ovat omalla vuosien työllään rakentaneet verkostoja, hankkineet osaamista ja kokemuksia.

Tosiasia kuitenkin on, että mikään apu ei ole ilmaista. Verkostot maksavat ja ovat maksaneet ne hankkineelle yrittäjälle vuosien työn, useita puheluita, tapaamisia, matkustamista, menettyä aikaa perheen parissa, opiskelua, pitkäjänteistä luottamuksellisten ihmissuhteiden rakentamista, valtavasti aikaa ja rahaa. On siis vähintäänkin kohteliasta tarjoutua korvausta verkostojen ja osaamisen käytöstä, eikä käyttää neuvonantajia hyväkseen.

Vähintä mitä voit tehdä apua saatuasi – kysy miten voit korvata saamasi avun takaisin. Kyse ei niinkään ole rahasta, vaan kysyminen osoittaa hyvää businesetikettiä. Vastavuoroisuus on kaikkien hyvien yhteistyösuhteiden perusta. Hyväksikäyttäjää haluaa tuskin kukaan auttaa toista kertaa. Voihan myös käydä niin, että avun saaja tekee jotain sellaista, joka vaarantaa myös auttajan rakentamat luottamukselliset yhteistyösuhteet. Kysymys ei siis ole siitä, että kaikelle avulle laitetaan hintalappu, vaan siitä että arvotetaan muiden ihmisten tekemään työtä ja heidän siihen käyttämäänsä aikaa. Tänä päivänä luottamuksellisten yhteistyösuhteiden rakentaminen on kovalla työllä hankittua pääomaa.

Rovaniemi Hirsitalot Oy:n Timo Kähkönen kertoi kokemuksistaan Japanin markkinoilta. Vast´ikään he solmivat kaupan peräti viidenkymmenen hirsitalon toimituksesta Japaniin. He ovat toimittaneet jo vuosia hirsitaloja Japaniin. Se onkin nykyisin heille merkittävä vientimaa Venäjän ja Baltian maiden lisäksi. Yhteistyösuhteiden rakentaminen on vienyt vuosia ja vaatinut olemista pitkiäkin aikoja kohdemaassa luomassa verkostoja, tutustumassa ihmisiin ja maan tapakulttuuriin. Myös Timo kertoi kuinka tärkeää on perehtyä kohdemaan kieleen ja kulttuuriin sekä hankkia yhteistyökumppaneiksi paikallistuntemuksen omaavat ammattitaitoiset ihmiset. Hän kertoi solmineensa ehkä elämänsä parhaimmat ystävyyssuhteet nimenomaan japanilaisten ystäviensä kanssa.

Myös Marko Salonen, Finprolta kertoi terveiset suoraan Tokiosta. Hän myös kertoi kuinka japanilaiset yhteistyökumppanit ja sijoittavat ovat yksi merkittävä väylä ylipäätään Aasian markkinoille. Kovaa kasvavaa kysyntää Japanin markkinoilla on mm. luonnontuotteilla esim. marjat, terveys- ja hyvinvointi-, arktisen osaamisen, energiatehokkuuden ja design-tuotteilla. Eli valoisa tulevaisuus suomalaistuotteille, kunhan osataan luoda yhteistyösuhteita, kaupallistaa, myydä ja markkinoida!

Kulttuuri

Santtu Kähkönen puolestaan kertoi tiiviin ja mielenkiintoisen pikainfopaketin japanilaisesta businesetiketistä, tapakulttuurista ja kulttuuriemme eroista. Hierarkian ymmärtäminen ja kohteliaisuus ovat keskeisiä japanilaisessa liike-elämässä.

6 vinkkiä Japanin businesetiketistä

Seminaarin päätteeksi Rovaniemen Arctic Light Hotellin hotellinjohtaja Timo Kärki esitteli uutta, upeaa boutique-hotellia vieraille. Yleiset tilat ja huoneet on suunnitellut ansioitunut arkkitehti Jaakko Puro, Puroplan Oy:stä. Varmasti tulen tänne toistekin.

Tilaisuuden järjestäjänä toimi Lapin Suomi-Japani-seura ry. Kiitos antoisasta aamupäivästä!

Nina Lappalainen / Proinno Design Oy


Piditkö artikkelista? Jaa se myös muille...

Lisää kommentti

Email again: